Eipä tämäkään sytokuuri ollut sittenkään piece of cake, vaikka vähän ensin niin luulinkin. Pikkuhiljaa tulee kaikenlaista pientä ja ärsyttävää oiretta. Suuhun tulee rakkoja ja kurkku kipuilee, syöminen on hankalaa. Pahoinvointi kurkkii tuolla kurkussa koko ajan, en selviä ilman lääkkeitä, vaikka niin päätinkin pontevasti. Yksi tabletti otettu ja yksi zombiyö vietetty. Toivottavasti enempää ei tarvitse tällä viikolla. Maha kenkkuilee ja kipuilee, olo on kuin viimeisillään raskaana. Nämä kaikki ovat tuttuja vaivoja jo edelliseltä kierrokselta ja niihin löytyy apuja. Onneksi olin säästänyt kaikki vanhat lääkkeet....
Uutena vaivana mukaan on tullut suonikipu sytokädessä ja sitä en oikein osaa helpottaa. Kauhistuttaa tarjota kättä verikokeeseen huomenna. Sattuu varmasti ja paljon. Toivon niin kovin, että laskimoportti tuo tähän apua ja saan sen pian. Jos ekan kerran jälkeen kivut on tällaiset, en mitenkään kestä kahdeksaa kertaa. Jännittää maanantain tehostesyto melkoisesti. Löytyykö sille suonta, joka kestäisi myrkyn...
Ettei aivan menisi valitusvirreksi, niin jotain positiivistakin. Olen nimittäin kohtuullisen hyvissä voimissa, jalat ei ole menneet makaroniksi ollenkaan, vaan jaksan pidempiäkin lenkkejä kuin postilaatikolle ja takaisin. Ulkoilma tekee niin hyvää!! Täällä sisällä virittelen vaan näitä valitusvirsiä! No mutta jopa helpotti, kun sain valittaa tänne blogiin. Heti on parempi olo, josko tästä lähtisi taas nousukiito! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti