maanantai 17. kesäkuuta 2019

Tervehdys Ranskasta!

Kaksi viikkoa on kulunut Ranskan lomastani ja vielä kaksi viikkoa jäljellä. Ensimmäiset pari päivää sujuivat pienen hämmennyksen vallassa. Mitä ihmettä olin mennyt tekemään? Kokonainen kuukausi vieraassa maassa enemmän tai vähemmän yksin. Ennen tätä reissua en ollut matkustanut Helsinkiä pidemmälle yksin, saati sitten lentänyt yksin. Aina on ollut joku ystävä tai perheenjäsen mukana. Mutta nyt, olen täällä ihan oman onneni nojassa.

Ranskan kotini on suomalaisen eläkeläispariskunnan talvikoti. He ovat nyt Suomessa ja asunto minun käytössäni. Sijainti on tosi kiva, Antibesin kaupungin ja Juan les Pinsin rantakohteen välimaastossa. Molempiin on kävelymatka. Nizza on tunnin bussimatkan päässä. Asunto on hauska, vähän boheemi perusranskalainen pienillä suomalaismausteilla höystetty viidennen kerroksen kaksio. Hissiä ei talossa ole, joten päivittäinen pakaratreeni tulee hoidettua rappuja ramppaamalla. :)



Ensimmäinen viikko meni ympäristöön tutustuessa ja rauhalliseen elämänrytmiin sopeutuessa. Hämmentävää, että aamulla herätessä ei olekaan mitään pakollisia kuvioita, saatoin mennä täysin fiilispohjalta. Aamupala, aamulenkki, lounas, loikoilua rannalla, lukemista, ranskan opiskelua ja ruokailua sopivassa suhteessa. Nopeasti sopeuduin tähän rentoon rytmiin. Erityisesti olen nauttinut kauppojen ja torin ihanista vihannestiskeistä. Nyt kun minulla on aikaa, olen kaikessa rauhassa laittanut myös ruokaa ja siirtynyt pikkuhiljaa kasvispainoitteiseen ruokaan. Kovasti olen nauttinut myös ihanista leipomoista. Aika monta versiota olen jo kokeillut suosikkileivonnaisestani tarte citron marengue. Kaikki yhtä herkullisia!



Viime viikko olikin sitten vähän poikkeava. Yksi syy viettää kuukausi Ranskassa oli oppia puhumaan ranskaa paremmin. Siksi ilmoittauduin täällä viikon kielikurssille. Kurssi oli ihan ok, varsinkin yksityistunnit open kanssa. Pakko oli vaan yrittää selvitä ranskalla, kun opettajat ei puhu englantia ollenkaan. Eniten toki kieltä olen oppinut ihan vaan asioimalla kaupoissa ja ravintoloissa. Lisäksi olen tehnyt omia iltaopiskeluja, kun minulla tätä aikaa nyt on.

Vajaan kahden viikon yksin olon jälkeen tuntui tosi kivalta, kun isäni ja veljeni tulivat viikonlopuksi tänne. Vierailimme Picasso-museossa, ajelimme vuoristossa ja kävimme Nizzassa. Miehet päättivät vierailunsa naisten jalkapallon mm-kisojen Ruotsi-Thaimaa-otteluun. Huomenna tuleekin sitten mieheni tänne reiluksi viikoksi ja ympäristöön tutustuminen jatkuu.

Summa summarum, hyvin olen pärjännyt ihan yksin, vaikka pakko tunnustaa, että kokonainen kuukausi täällä yksin olisi ollut minulle liian pitkä aika. Niin ihana kuin täällä onkin olla ja nauttia ihanasta Etelä-Ranskan säästä, nyt on ihan kiva nauttia näistä maisemista yhdessä mieheni kanssa.

A bientot!