Kuten on jo aiemmissa teksteissäni tullut varmasti kaikille selväksi, olen aika ajoin aivan tolkuttoman väsynyt johtuen näistä epämääräisistä kipuiluista. Silloin, kun on kipeä ja väsynyt, on tosi helppo vain jäädä sängyn pohjalle märehtimään omaa surkeuttaan. Ja kyllä, niin minullekin välillä käy, en vaan saa itseäni liikkeelle, tuntuu, että ihan sama, mitä teen, olo on kuitenkin kurja.
On kuitenkin joitakin konsteja saada valoa pimeään, auringonpaistetta risukasaankin. Paras konsti olisi lähteä liikkumaan, mutta aina se ei onnistu. Ystävien tapaaminen ja perheen kanssa vietetty aika auttaisi myös, mutta viikolla, saikkupäivinä olen yksin, lähipiiri on silloin töissä. On kuitenkin yksi juttu, mistä tulee lähes aina hyvä mieli ja se ei vaadi juurikaan jaksamista, ei mitään erityisiä järjestelyjä, ei maksa mitään ja sitä voi tehdä yksinkin. Se on lukeminen.
Olen pikkutytöstä lähtien ollut kirjaston suurkuluttaja ja olen sitä edelleenkin. Erityisesti dekkarit tempaavat minut mukaansa ja saavat minut ainakin ajoittain unohtamaan oman huonon oloni. Saatan istua (tai maata) kirjan ääressä tuntitolkulla, enkä edes huomaa ajan kulumista. Toki hyvään lukunautintoon kuuluu, että kirja on hyvä. Opetan aina omille oppilaillenikin, että huonoa kirjaa ei kannata lukea. Kannattaa etsiä niin kauan, että löytyy oikeasti hyvä kirja. Vasta silloin voi oikeasti nauttia lukemisesta.
Tällaisen loistavan kirjan sain käsiini viime maanantaina, saikkupäivänä - onneksi! Se tempaisi minut niin mukaansa, etten juurikaan kuullut, enkä nähnyt mitään, ennen kuin kirja oli luettu. Siispä, jos kaipaatte hyvää lukukokemusta, hankkikaa käsiinne A.J.Finnin Nainen ikkunassa. Ei ollenkaan perinteinen dekkari vaan enemmänkin psykologinen trilleri ja aivan loistava sellainen! Suosittelen todellakin!