Edessä on keväällä tai alkukesästä taas leikkaus, jossa expanderi poistetaan ja tilalle laitetaan varsinainen silikonirinta. Samalla voidaan kohottaa myös tervettä rintaa, jos niin haluan. Pitäisi vaan päättää, että haluanko. Ajatukset on siinäkin asiassa ristiriitaiset. Toisaalta toivoisin mahdollisimman pientä leikkausta ja nopeaa toipumista, joka onnistuisi, jos vaihdetaan vaan silikoni. Toisaalta tottakai haluaisin, että rintavarustukseni olisi mahdollisimman samanlainen molemmin puolin ja sitä varten tarvitsisin sen kohotuksen terveelle rinnalle. Vielä on kuukausi aikaa miettiä, mutta sitten on plastiikkakirurgin vastaanotto ja asia pitää päättää. Tällä hetkellä en tiedä vielä yhtään, mihin päädyn.
Lääkärin kanssa keskusteltiin muutenkin tilanteestani. Totta kai ymmärrän, ettei lähtökohdat ole kovin hyvät, jos tauti on uusiutunut jo kahteen kertaan. Onneksi ihana lääkärini osaa valaa minuun uskoa siihen, että tämä olisi nyt tässä. Ainakaan ei kannata uhrata aikaa murehtimalla sellaista, mitä ei edes tiedä tapahtuvaksi. Siispä sovimme, että olen terve, kunnes toisin todistetaan. Sillä mennään... nyt kerään taas voimia huomiseen hoitoon ja mikäs tässä on ollessa näissä maisemissa. Illalla vasta mökiltä kotiin!