Töissä ja vapaalla

Kela sai sitten kuitenkin tehtyä osasairauspäivärahapäätökset ajallaan. Nyt on sitten ensimmäiset työpäivät takana ja tällä hetkellä olen taas sairauspäivillä. Kovasti olen yrittänyt miettiä, miltä tämä nyt oikein tuntuu. Jaksanko töissä varmasti, edes kolme päivää? Tuntuu siltä, että jaksan, vaikka tosi väsynyt olen illalla, enkä sitten mitään muuta jaksakaan. Toisaalta ihanat oppilaat antavat minulle ihan hurjasti energiaa. Työpäivän aikana en väsymystä edes huomaa, vasta illalla se iskee. Onneksi kotona ei tarvitsekaan välttämättä tehdä yhtään mitään kuin pötköttää sohvalla ja katsella telkkaria. :)

Nyt kun viikkoon kuuluu kolme työpäivää, niin nämä alkuviikon vapaapäivät tuntuvat aivan ihanilta ja vähän ylellisiltäkin, jotenkin erilaisilta kuin silloin, kun olin kokonaan sairauslomalla. Nytkin lauantaina hyppäsin Onnibussiin ja ajelin tänne Turkuun tyttären luo, missä minua odotti valmis ruokapöytä. Tytär oli kokkaillut meille kampasimpukkapastaa ja oli tosi herkullista. Keneen lie tytär tullut, ei ainakaan äitiinsä! Illalla olimme teatterissa katsomassa ihanaa Seiliä. Eilen shoppailtiin ja käytiin naistenpäivälounaalla aivan upeassa  italialaisessa ravintolassa, Trattoria Romanassa. Illalla taas kultturinautintoa, tyttären opiskeluporukan oma spexi eli hauska teatterihupailu omstartteineen. Ja vielä tänään, maanantaina olen täällä Turussa, kun on nämä alkuviikon sairauspäivät. Ei voi muuta sanoa kuin, että nautin ihan täysillä. Tänään Onnibussi vie minut taas kotiin ja vasta keskiviikkona on vuorossa työt. Sopii minulle oikein hyvin! Vähän mietityttää kyllä lähteä täältä aurinkoisesta ja keväisestä Turusta kotipuolen loskaan...