Projekti rintasyöpä käynnistyi sitten kunnolla tänään. Aamu alkoi röngenosastolla lankamerkkauksella. Jännitin jo valmiiksi, miten kestän kipua, kun tiedossa oli metallilankojen pujotusta leikkauskohdalle. Taas kerran yllätyin iloisesti. Lääkäri laittoikin minulle, kun kauniisti pyysin, puudutuksen ja homma hoitui melkein kivuttomasti. En pyörtynyt, hyvä minä!!! Siitä sitten osastolle majoittumaan. Leikkaava lääkäri kävi juttelemassa huomisesta operaatiosta ja piirteli hienoja viivoja leikkauskohtiin. Kaikki pitäisi olla ok, ja hänkin oli sitä mieltä, että osapoistoa yritetään, jos vain suinkin mahdollista. Mukava ja pätevänoloinen nainen. Hyvissä käsissä olen.
Pääsin ambulanssiajelullekin, kun piti käydä sädesairaalan puolella isotooppikuvauksessa. Eivät jostain syystä päästäneet minua sinne yksin kävelemään. Matkaa kun on kokonaiset pari sataa metriä. Siispä hoitaja tilasi ambulanssin ensi kuvauksiin ja toinen hoitaja sädesairaalan päässä uudestaan hakemaan minut pois. Ylellistä, sanoisin. Muutenkin palvelu pelaa, ruokaa tulee vähän väliä ja jopa ihan syötävää!!
Ajattelin, että olisin mennyt vielä kotiin yöksi, mutta leikkaus onkin heti aamulla klo 8 eli valmistelut alkaa jo kuuden jälkeen. Siispä yritän saada nukuttua täällä. Onnistuu tai sitten ei... Täällä on vähän vaikea olla miettimättä huomista, vaikka kuinka yrittäisi. Ehkä nyt onkin ihan hyvä aika ihan yksin rauhassa pysähtyä, ajatella asioita ja ladata sitten kaikki energiat huomiseen. Kotona ehdin kyllä olla myöhemminkin, varmasti ihan kyllästymiseen saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti