Tavallisen ihmisen lomailua!

Terveisiä Kreetalta! Otsikko kertoo sen, miltä minusta juuri nyt tuntuu. Istun hotellin parvekkeella auringonpaisteessa, kun muu perhe nukkuu. Katselen Välimerelle, suunnittelen tämän päivän retkeä Rethymnoniin, kirjoittelen tätä ja alan kohta laitella aamupalaa. Mikään kipu tai kolotus ei juuri tällä hetkellä rajoita minun elämääni millään tavalla ja siitä olen niin kiitollinen, etten osaa sitä sanoin kuvailla.

Joku voisi ajatella, että syöpähoidoissa käyminen on niin raskasta puuhaa ja vaatii kaiken keskittymisen sairastamiseen, ettei muuta, tavallista elämää siihen sitten mahdukaan. Mutta ei se mene niin, tai ainakaan minä en anna sen mennä niin. Olen sitä mieltä, että kaikki yhtään normaalit päivät hoitojen välissä pitää käyttää siihen, että yrittää tehdä kaikkea ihan muuta ja nimenomaan sellaista, mikä tuntuu kivalta ja vie ajatukset aivan muihin asioihin. Ja se on se syy, miksi minä olen juuri nyt täällä Kreetalla, puolessä välissä hoitojani. Tänne lähteminen oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Täältä tankkaan niin paljon aurinkoa ja henkistä pääomaa, että varmasti jaksan vielä loput hoidot. Onneksi lääkäri ja muu hoitohenkilökunta oli tästä asiasta kanssani samaa mieltä. Hoito-suunnitelma tehtiin sellaiseksi, että saan tämän loman viettää hyvissä voimissa. Ensi viikko uusine myrkkyineen on kaukana tulevaisuudessa, en tuhlaa aikaa miettimällä niitä ollenkaan. Nämä päivät täällä käytän aivan tavallisen, terveen ihmisen tapaan auringon palvomiseen, retkeilyyn, hyvään ruokaan ja ehkä jopa tilkkasen viiniä sallin itselleni ruuan kanssa. Voiko olla sen ihanampaa!!!