Thaimaa yllätti minut monellakin tapaa, lähinnä positiivisesti. Rannat oli tosi siistejä, meduusoja oli rannoillakin, mutta ei mitenkään valtavasti, että se olisi rannalla liikkumista häirinnyt. Rantahiekka oli aivan ihanan pehmeää ja siellä tulikin useampikin kilometri tallusteltua. Ihmiset oli kauttaaltaan tosi ystävällisiä, mutta ei yhtään tunkeilevia, edes markkinakaduilla. Hintataso oli tosi alhainen. Ensimmäisenä iltana meidän neljän hengen ruokailu ravintolassa maksoi 510 bahtia eli noin 14€. Yllättävää sen sijaan oli, miten huonosti ihmiset puhuvat englantia. Edes ison kauppakeskuksen elektroniikkaliikkeestä ei löytynyt yhtään myyjää, joka olisi osannut puhua englantia. No, hyvin onnistui pre paid-liittymän osto ilman yhteistä kieltäkin. Jotenkin ajattelisi, että kouluissa kannattaisi panostaa englantiin, koska turismi on niin suuressa roolissa siellä.
Se, mikä Thaimaan matkailussa on se kurjin juttu, on nuo 10 tunnin lennot. Mennessä meni paremmin, kun lento oli yöllä. Silloin pystyi koneessakin vähän nukkumaan ja toipuminen aikaerosta meni päivässä. Tullessa olikin sitten tiukempaa. En nukkunut koneessa yhtään ja heräilin vielä monta päivää aamulla neljän viiden paikkeilla.Thaimaan kello kun on 5 tuntia meidän aikaa edellä. En mitenkään olisi ollut päivän toipumisella vielä työkuntoinen. Ensi kerralla otan suosiolla unilääkkeen, että rytmi korjaantuu nopeammin.
Uuden vuoden päivänä ajeltiin tänne mökille ja täällä on vietetty sitten jälkeisjoulua sukulaisten kanssa ja juhlittu vanhemman tyttären notaariksi valmistumista. Ja värjötelty yli 20 asteen pakkasessa. Aika hurja harppaus +30:sta -20:een. No, kaikkeen tottuu! Lisää puita vaan takkaan, niin ei tule kylmä!
Ettei menisi ihan liian mukavaksi nämä lomakuulumiset, niin eilen soitti neurokirurgi Kuopiosta pään magneetin tuloksista. Totesi vaan hyvin yksioikoisesti, että leikkaupaikalle ei ole tullut uusiutumaa, mutta seurataan vielä tuota toista meningeomaa magneetilla kahden vuoden päästä. Minä hiukan järkyttyneenä huokaisin, että mikä ihmeen toinen meningeooma? On kuulemma ilmeiseti alunperinkin ollut myös toinen kasvain, parin millin kokoinen. Siitä vaan ei edellinen lääkäri kolme vuotta sitten ole katsonut asialliseksi minulle mainita, vai oliko sitä edes huomannutkaan. Nyt soittaja oli sama ihana lääkäri Fraunberg, joka minut 5 vuotta sitten leikkasikin ja hän tekee perusteellista työtä, se tuli taas huomattua. Siispä ei tullut lopputilinpäätöstä tähänkään vaivaan vielä. Kai se vaan on nieltävä, että nämä sairaudet minulla on ja pysyy ja niiden kanssa on vaan elettävä. Eli taas edessä pään nollaus, otetaan tämä asia pöydälle sitten seuraavan kerran kahden vuoden päästä.
Tässä vielä muutama reissukuva, josko lämmittäisi ihan vaan katsella niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti