Kiersimme perusturistipaikat tietysti. Louvressa menimme ihan opastetulle kierrokselle ja se olikin järkevä ratkaisu, tuskinpa itse olisi osattu löytää kaikkia tärkeimpiä teoksia parissa tunnissa. Ja kyllä, Mona Lisa on oikeasti tosi pieni, mutta ilman muuta näkemisen arvoinen. Nyt kun ei ollut mikään turistiaika, pääsimme katsomaan teosta ihan läheltä. Eiffel-tornin juurella käytiin, mutta ei menty ylös asti. Tuuli oli niin purevan kylmä, että arviolta parin tunnin jonotus hissiin ei houkutellut meitä. Ihan hienoa oli katsella alhaaltakin ja vielä valoshowta katseltiin sillalta illan hämyssä.
Champs Elyseetä käveltiin riemukaarelle ja Notre Dame käveltiin aika vauhdilla läpi. Kirkot ei oikein ole minun juttu, mutta tulipahan käytyä sielläkin. Lisäksi ranskalainen opetuttavani kävelytti meitä kaupungilla paikallisten tapaan tutustuttaen meidät juutalaiskortteileihin ja salaisiin puutarhoihin. Hienoa oli sekin ja erityisen hienoa oli kuulla paikallisen henkilön mietteitä omista kotikonnuista.
Nähtävyydet on aina paikallaan sopivassa suhteessa, mutta melkeinpä tärkein juttu kuitenkin reissuilla, yhdessäolon lisäksi, on minulle syöminen ja juominen. Nytkin joka päivä syötiin ihanissa paikoissa ja käytiin vielä kahvilla tai kaakaolla myöskin hyvin valituissa paikoissa. Oikein oli onnistuneita tälläkin reissulla ruokapaikat. Kuvia tuossa alempana.
Nuoremmalta tyttäreltä jos kysyy, mikä oli parasta, niin veikkaisin, että hän vastaisi shoppailu. Monenlaisia kauppoja on Pariisi pullollaan eli shoppailijan paratiisi ehdottomasti. Siispä yllättäen löytyi AIVAN ihanat kengät neitokaiselle kevään yo-juhliin, eikä varmaankaan ole kenelläkään muulla samanlaisia!
Asuimme nyt ensimmäistä kertaa airbnb:n kautta vuokratussa pariisilaisasunnossa. Vähän jännitin, millainen murju asunto on, mutta aivan turhaan. Todella herttainen rouva tuli päästämään meidät sisälle ja opasti asunnon tavoille. Kyseli vielä reissun aikanakin, että varmasti on meillä kaikki hyvin. Ja mikäs meillä oli ollessa, mukava kaksio, aivan normi pariisilaisessa vanhassa kerrostalossa. Turisteista ei niillä nurkilla ollut tietoakaan (meidän lisäksi). Leipomo naapurissa ja metroasema parin sadan metrin päässä. Jotenkin tuntui aidommalta Pariisilta, kun emme asuneetkaan hotellissa. Taidanpa kokeilla tätä majoitusta muissakin kaupungeissa!
Nyt sitten vaan ajatukset tulevaan muuttoon ja sen jälkeen taas reissupuuhiin. Lyon kutsuu meitä pääsiäisenä! :)
Ohessa vielä vähän kuvakavalkaadia Pariisista....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti