Eka CEF ohi

No nyt se on sitten tiputettu tämä ensimmäinen CEF. Kovasti murehdin jo valmiiksi, miten sen kanssa käy.  Sain pahoinvointilääkkeet tipan kautta ja pikkuannoksen myös kortisoniakin, vaikka sitä ei alun perin pitänytkään antaa. Olivat kuitenkin sitä mieltä, että kortisoni pienenäkin annoksena tukisi sitä, ettei pahoinvointia tulisi. Siihen päälle sitten ne kolme pussia CEFin eri osasia. Paljon siis tuli lääkkeitä yhdelle kerralle.

Nyt on yksi päivä kulunut ja yksi huonosti nukuttu yö. Aika lailla heti alkoi heikotus eilen, kun pääsin kotiin. Mahassa oli myös vähän outo olo. Odottelin, josko tulisi yhtään oksettavaa oloa, sitä varten oli jo valmiina lääkkeet käden ulottuvilla. Sellaista oloa ei kuitenkaan tullut ja niinhän sen piti mennäkin. Tipan kautta annettavien pahoinvointilääkkeiden vaikutusaika kun pitäisi olla kolme päivää. Siitä huolimatta kuuntelin tuntemuksiani aivan hermoheikkona ja nukuinkin vati sängyn vieressä. Heräilin vähän väliä, söin suolakeksejä ja join vettä.

Nyt yritän syödä pikkuannoksia vähän väliä, ettei maha pääsisi tyhjäksi. Edelleenkään ei okseta, vaikka muuten vähän kummallinen olo onkin eli lääkkeisiin en ole koskenut. Aika ihanaa kyllä taxoihin verrattuna, että maut on pysyneet samana eikä mitään luu- tai lihaskolotuksia ole tuntunut. Toivon niin hartaasti, että tämä menisi nyt suht helpolla, ettei huomenna alkaisi mitään älyttömiä öllötyksiä, mutta sen näkee sitten. Palaan asiaan myöhemmin!!