Hiihtoloma on edennyt jo puoleen väliin ja onpa taas loma mennyt vauhdilla. Viikonloppu meni vanhemman tyttären luona Helsingissä. Tytär oli ostanut isälleen lipun Susijengin eli Suomen korismaajoukkueen peliin sunnuntai-iltana. Siinä sivussa me muutkin päästiin fiilistelemään koristunnelmaa Helsingin jäähalliin. Olipa oikeasti ihan tosi kivaa olla katsomassa peliä livenä. Kaksi yötä vietettiin tyttären yksiössä Huopalahdessa ja joku varmaankin voisi ihmetellä, miten me sinne mahduttiin, mutta meille se on ihan normi juttu. Olemme kaikki neljä olleet yötä myös tyttären ekassa kämpässä Turussa, neliöitä siinä oli n. 20.
Alkuviikon olen viettänyt täällä kaupunkiasunnossa ihan yksin. Mies on omalla reissullaan Tukholmassa kaverinsa luona. Huomenna hyppään sitten autoon ja ajelen Pohjanmaalle vanhempien luo ja siitä viikonlopuksi mökille miehen kanssa, jos vaan hänen lento- ja juna-aikataulut pitävät.
Yksin ollessa on ollut aikaa miettiä kaikenlaista, esimerkiksi ensi syksyn työkuvioita. Viime viikolla olin yhteydessä Kevaan, missä jo vähän on pohjusteltu sitä, että jatkaisin ensi syksynäkin osa-aikaisena, mutta silloin termi olisi osatyökyvyttömyyseläke, mikä tulisi sitten Kevalta. En vaan taaskaan mitenkään voi arvata, mikä terveystilanteeni on ensi syksynä. Siispä varmaankin varmuuden vuoksi haen tuota eläkkeen puolikasta. Sitä ei ole pakko ottaa vastaan, jos sen saisin. Vähän hämilläni olen myös siksi, että en tällä hetkellä kaipaa yhtään tämän enempää töitä. Kipuja on edelleenkin oikeastaan koko aika ja siksi olen niin väsynyt. Yhtään tämän enempää töitä en tällä hetkellä jaksaisi. Toki toivon, että tilanne muuttuu, mutta pakko varautua myös siihen, että ei muutu puolessa vuodessa tai voi olla, että en näistä kivuista enää pääse eroon ollenkaan. Toivon kuitenkin, että tämä tila ei ole pysyvä.
Nyt sitten pakkailemaan taas kassia kuntoon. Lämmintä vaatetta nyt tarvitaan sekä mummulassa että mökillä. Tänä aamuna mittari näytti hyytävää 25 asteen pakkasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti