Niin se vaan on hoitorumba tullut tiensä päähän. Tänään oli viimeinen sädehoito ja siihen päälle vielä viimeinen lääkärin vastaanotto. Nyt kun taakse päin miettii, aika on kulunut tosi nopeasti. Todellisuudessahan ne pitkät päivät ovat olleet aivan järkyttävän pitkiä ja tuskaisia, mutta onneksi unohtuvat nopeasti.
Tämä fiilis juuri nyt on jotain aivan uskomatonta. Tätä minä olen odottanut puoli vuotta!!! Ja välillä on oikeasti tuntunut siltä, että tämä matka ei lopu koskaan tai että en jaksa loppuun saakka. Tässä nyt kuitenkin ollaan. Rinta on vähän ruskettunut, mutta muuta vaivaa ei sädehoidoista ole ollut ja toivottavasti jälkioireitakaan ei tule. Lääkäri oli sitä mieltä, että tämä on nyt tässä. Minun syöpäni on hoidettu ja voitettu. Yritän niin kovasti uskoa joka sanan.
Töihin palasin jo pari viikkoa sitten ja voin kyllä täydestä sydämestä sanoa, että se kannatti. Moni minulle sanoi, että ei kannata kiirehtiä liian aikaisin töihin. Odota, kun sädehoidot loppuu. Mutta pidin pääni ja aloitin työt. Minulle se sopi, saan pienistä oppilaistani aivan uskomattoman määrän positiivista energiaa ja ennen kaikkea saan unohtaa koko tämän sairauden. Sen verran vilskettä on päivässä. Väsynyt olen päivän päätteeksi, mutta se ei haittaa. Se on vain ihan tavallista väsymystä, ei sen kummempaa. Lähtee ihan hyvin pois lepäilemällä.
No niin, nyt sitten kaivelen vaan jääkaapista pirskahtelevaa ja korkkaan hyvän ystävän kanssa. Voin kyllä sanoa ansainneeni joka pisaran!!! Good bye cancer!!!
Ihanaa elämäsi kevättä sinulle vertaissiskoni <3 Muistan tuon ihanan tunteen, kun kaikki oli ohi. Työt maistuivat ja arki oli pelkkää juhlaa. Omasta työhön paluusta on nyt 2 vuotta ja olen edelleen, Luojan kiitos, kunnossa ja vointi ok. Syyskuussa on seuraava kontrolli vasta. Kaikkea hyvää sinulle ja elämäänne t Eliisa
VastaaPoistaKiva kuulla, että sinun syöpärintamallesi kuuluu hyvää. Toivottavasti minunkin syöpäni pysyy pois ja elämä jatkuu normaalina. Mukavaa kevään jatkoa sinullekin!
VastaaPoista