perjantai 14. lokakuuta 2016

Lomalla viimeinkin

Aika kiva fiilis, viikko lomaa edessä!! Melkoisella vauhdilla on syyslukukausi mennyt, kun jotenkin aivan yhtäkkiä onkin tämä loma edessä. Täytynee olla tyytyväinen tilanteeseen. Työ ei sinänsä minua rasita mitenkään kohtuuttomasti. Minulla on ihana, mutkaton kolmas luokka, joka toimii enimmäkseen kuin ihmisen ajatus. Ei tarvitse stressata käytöshäiriöitä eikä kukaan kyseenalaista open ohjeita. Minulla on tällä hetkellä tosi hyvä työrauha tehdä työtäni juuri niin kuin haluan.

Se, mikä minua nyt viimeisen kuukauden aikana on rasittanut, on tämä terveystilanne. Nyt, kun syöpä antaa minulle vähän siimaa, niin kipuilen kaikenlaisten epämääräisten hengitystieoireiden kanssa. Oireilu alkoi kuukausi sitten nuhana ja yskänä, joka meni parissa päivässä ohi. Seuraavalla viikolla alkoi kurkkuun kasaantua hiekkaa ja sitten meni kolmeksi päiväksi ääni aivan kokonaan. Äänen palautumiseen normaaliksi meni viikon verran ja muutaman päivän ehdin sitten olla ihan terve. Sitten heräsin aamulla siihen, että olo oli aivan kamala. En meinannut pysyä pystyssä ja oksetti. Kokonainen päivä meni oksennellessa ja sitten alkoikin taas kasaaantua vanha tuttu hiekka kurkkuun ja nukkuminen meni taas köhimiseksi. Ja sitä on nyt jatkunut viikko. Nyt on nenäontelot niin tukossa, että ahdistuin jopa ostamaan nenäkannun, jolla olen huuhtonut röörejä nyt pari kertaa päivässä. Vähäksi aikaa aina helpottaa, mutta ei tämä ohi ole vieläkään. Outoa eikä ollenkaan tyypillistä minulle. Minähän sairastan vaan isoja sairauksia, syöpää, aivokasvaimia ym.

Työterveyteen olin jo yhteydessä, josko tämä olisi jotain töihin liittyvää oireilua. Viime talvenahan jouduin jo aloittamaan 30 vuotta tauolla olleen astmalääkityksen, enkä ole pystynyt sitäkään lopettamaan. Ärsyttävää sekin! Onneksi pääsen työterveyden päässä vauhdilla eteen päin. Sain lääkärille ajan 24.11.:)

No tämä on nyt tätä, lopetan tämän asian vatvomisen tähän. Nythän on loma! Nautin siitä ensin perheen kanssa kylpylälomalla, sen jälkeen isän ja äidin luo käväisemän ja ensi viikonloppu Turussa tyttären luona. Tosi kiva viikko tulossa! Viemisiksi näin lokakuussa tietysti Roosa-nauhat!




tiistai 11. lokakuuta 2016

Ei leikkauksia

Eilen tein pikakäynnin taas sairaalalle. Aiheena oli mahdollinen tuleva leikkaus. Kesällä, kun sain tulokset rasvapahkuroistani, nuori lääkäri vähän mietti, että pitäisikö ne poistaa ja laittoi lähetteen kirurgille. Olin itse jo valmiiksi miettinyt, että jos leikataan, niin leikataan sitten kaikki vaivat kerralla, ettei enää tarvitsisi nukuttaa. Se kun ei sovi sitten yhtään minulle. Nukkuminen kyllä, mutta herääminen siitä nukutuksesta on aina yhtä kamalaa. Suuta kuivaa ja oksettaa, näen painajaisunia ja olen kaikin puolin ihan zombi. Mutta siis kerran vielä, ajattelin...

Kirurgilla olikin sitten asioihin ihan erilainen käsitys kuin nuorella syöpälääkärillä. Ensinnäkin rasvapahkuroita ei koskaan leikata, jos ne eivät ole tuskaisen kipeitä. Toinen leikkausta mahdollisesti vaativa juttu oli silikonin vaihtaminen. Se kun silloin edellisessä leikkauksessa jäi vähän pieneksi, tilausvirheiden vuoksi. Sekin tuli tyrmättyä kirurgin toimesta. Hänen mielestä leikattu rinta on päin vastoin oikein hyvä, ei kannata pilata hyvää leikkaustulosta. Ainoa, mitä voisi tehdä, olisi terveen rinnan pienentäminen ja sitä en edes harkitse. Vielä kolmas neuvoteltava asia oli kirurgin kanssa, nimittäin tämä laskimoportti. Se vähän kinnaa ja kipuilee välillä. Haluaisin sen pois, jos vain mahdollista. Mutta ei tullut siitäkään leikkauspäätöstä, sen tekee syöpälääkäri, jolle sain soittoajan ensi viikolle. Kysehän on siitä, että ajattelevatko, että syöpäilkimys iskisi minuun vielä ja joutuisin taas sytostaatteja ottamaan. Sitä vartenhan se silloin pari vuotta sitten laitettiin. Minun oikean käden suonet kun on ihan sököt, ei niihin voi enää mitään myrkkyjä laittaa ja leikattu käsi on pois pelistä. Siispä odotellaan ensi viikkoon ja katsotaan, miten käy.

Niin, olenko nyt iloinen vai pettynyt? Ehdottomasti iloinen! En todellakaan valita, vaikka toinen rinta on pienempi tai että siinä on muutama rasvapatti. Ei todellakaan haittaa! Olen ihan hyvä näin, ainakin omasta mielestäni. Eli näillä mennään! :)