Ajattelin perjantaina, että tästä tulisi tuiki tavallinen ja kiva viikonloppu. Mökkihommia miehen kanssa ja vähän sukulaisten kanssa tarinointia. Ei sen kummempaa. Perjantaina olin täysin kunnossa, mutta sitten tuli lauantai....
Työterveyslääkäri on jo pitkän aikaa patistanut minua kokeilemaan toista hermosärkylääkettä. Käytössä on syksystä asti ollut Gabrion, joka vie särmän kivuilta, mutta ei poista kokonaan. Väsymystä lukuunottamatta se on sopinut minulle oikein hyvin. Se tuli testattua jo viimeisten sytojen aikana, kun yksi vähän tykimpi syto poltti suonen kädestäni aiheuttaen jäätävät hermosäryt. Gabrion oli silloinkin tosi hyvä lääke minulle. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että voisi kokeilla toistakin lääkettä, joka veisi kivut paremmin, eikä väsytä niin paljoa. En oikein innoissani ollut kokeiluajatuksesta. Minä kun tahdon reagoida lääkkeisiin, pieniinkiin määriin suht rajusti ja välillä vähän oudostikin.
Lauantaiaamuna sitten kuitenkin aloitin kokeilun ja nappasin yhden pillerin Duloxetinia. Alkuun ei tuntunut mitään ja ajattelin, että tämähän sujuu hyvin. Leikkasin mökillä nurmikon ja tein vähän puuhommia. Mutta sitten alkoi tuskat. En vaan enää pystynyt virtsaamaan ollenkaan. Siis en yhtään ja tuska vaan yltyi. Lisäksi ilmestyi toiseen käsivarteen nyrkinkokoinen kipeä mustelma ihan omia aikojaan. Jos ei oltaisi oltu mökillä, olisin lähtenyt päivystykseen jo silloin. Yö meni kippuroidessa ja eihän siinä auttanut kuin tulla aamulla kotiin ja päivystykseen, josko täällä viisaammat keksisivät, miten tämä vaiva saadaan hoidettua. Sitä odotellessa... onneksi on vesipullo ja karjalanpiirakat eväänä 😊
Ps. Kolmen tunnin odotuksen jälkeen pääsin lääkärin puheille. Diagnoosi oli lääkkeen aiheuttama virtsaumpi, menee ohi, kun lääke häviää elimistöstä. Lääkkeeksi paljon vettä ja ehdoton kielto jättää loput Duloxetiinit syömättä. Että näin, yhden onnettoman pillerin takia! Toivotaan, että ensi yö on parempi, eikä tarvitse palata sairaalaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti