keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Valmistautumista Pariisiin

Terveisiä sairauslomalta! Jälleen kerran! Ei kannata huolestua, ei ole syöpäoireita, vaan astma taas heittäytyi ikäväksi viime viikolla ja työterveyslääkäri määräsi muutaman päivän koulukiellon. Tarkoittaa sitä, että oireilen erityisesti yhdessä tilassa meidän koululla ja nyt katsotaan, josko oireet helpottaisi, kun olen kokonaan pois vähän aikaa. Huomiseksi raahaudun kyllä töihin, mutta sitten onkin pitkä vapaa. Perjantaina olen palkattomalla virkavapaalla, kun lennetään Pariisiin tyttären kanssa ja sitten alkaa viikon hiihtoloma.

Nyt pitäisi alkaa siis kuumeisesti pakata, mutta vaikea päättää mitä varten pakkaisin. Pariisiako vaiko muuttoa varten. Laatikkoja alkaa olla nurkissa ihan kiitettävästi. Vanhat sohvat on myyty, istumme parvekkeen lepotuoleilla. Samoin ruokapöytä myytiin, sen virkaa toimittaa nyt tyttären työpöytä, tuoleina kaksi jakkaraa. Sänky lähti maanantaina ja nyt nukutaan ilmapatjalla. Onneksi pesukoneen ostaja hakee sen vasta viikonloppuna, niin saadaan viimeiset pyykit ennen reissua vielä pestyä. Täällä on siis ns. hallittu kaaos, mutta ensi viikolla tähän aikaan uusi asunto on jo meidän käytössä. Jee!!!  Nyt yritän siis vaan hillitä itseäni ja muistaa, että aikaa on vielä paljon. Tämä vanha asunto luovutetaan uudelle omistajalle vasta 15.3. eli ei mitään kiirettä. Mutta minkä sitä ihminen luonteelleen voi, minä nyt olen tälläinen heti-mulle-kaikki-tänne-tyyppi ( kuvailee rakas mieheni). Joka tapauksessa matkalaukku on nyt levitetty ja siihen yritän keskittyä. Pariisissa on reilu 10 astetta lämmintä ja sen mukaan vaatteita pitäisi pakkailla.

Meidän ikioma matkaopas eli vanhempi tyttäreni Lyonissa on tämän viikon lomalla omista opinnoistaan Ranskassa ja on tehnyt meille hienot matkasuunnitelmat. Kaikki Pariisin tärkeät nähtävyydet pitäisi tulla koluttua, jos pysytään suunnitelmissa. Lauantain kohdalla on mielenkiintoinen kysymysmerkki. Meidät on kutsuttu ranskalaiseen kotiin, ranskalaisen opettajakollegani vanhempien luo. Mielenkiinnolla odotan, millaista siellä on ja onnistuuko ranskan puhuminen meikäläisen kansalaisopistopohjalla yhtään :) Tod.näk. ei...

Onneksi minulla on hyvä pakkausapu. Ystävän koira tuli meille hoitoon täksi päiväksi. :) Huomenna siis Helsinkiin ja perjantaina Paris, here I come!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti